Kuvia, kuvia (-K)

Jaha laitetaanpa tänne osa päivityksistä mitä sitä onkaan täällä tullu (töiden lisäksi) taas hommailtua näin Suomesta tulon jälkeen (joten aika pläjäys kuvia tiedossa ;-D ). Pari reissua oon tehny Whistlerin suunnalle. Ekalla kerralla käytiin Christinen ja Christinen kavereiden kanssa lumikenkäilemässä. Niinkuin Mikko tais joskus aikasemmin avautuakin, melkosta hommaa tuo on. Parempi kävellä ilman. ;) Oikeesti, varsinkin jos kengät painaa 5 kiloa per kappale ja koittaa nousta jyrkkää rinnettä.. tosin kyllähän se urheilusta käy, löyty taas uusia lihaksia, jotka voi kipristellä ;) Hauska reissu kuiteskin oli ja pääspähän näkemään maisemia. Ainoa harmi oli vain tuolla reissulla, että lunta satoi välillä ja pilvien takaa ei oikein vuoria näkynyt.

 

 Christine kavereineen

Joten ei ku uutta retkeä suunnittelemaan hieman paremmalla kelillä.. Ja tällä kertaa oikein suksien kanssa!! Taitaa olla muutama vuosi siitä, kun sukset mun monojen alta on löytyny. Ja sekin tuntui mukavasti takapuolessa.. ;)

 Työkaveri Dee

 

 ja koirat.. oispa Okra ollu mukana.. huokaus!

 Ja joku ähöttää ihan punasena..

 

Kaiken urheiluriemun jälkee piti sitten vähän rauhoittuakin ;) ja käytiin Hannen kanssa konsertissa. Mun proffa Trish laulaa kuorossa ja se hommasi meille takaoven kautta halvat liput konserttiin. Saatiin kuunnella Franz Joseph Haydn Creation ihan saksaksi laulettuna! Ja Hannehan oli siitä kovasti otettu :) Oli kyllä hieno kokemus, oikein sinfoniaorkesteri oli soittamassa ja ku kuoro laitto voluumit täysille, niin kyllä siinä hiljaksi menee. Tuomoiseen konserttiin pitää kyllä joskus raskia mennä uudestaan.

Pitäkäähän silmällä otsatukkaa.. onkohan se joku työvaatimus, että kapellimestarilla pitää olla pitkä otsatukka, jota voi viuhtoa edes takas.. onkohan sillä joku ihan oma sävel mitä pitää soittaa jos se viuhahtaa vasemmalle saati sitten oikealle ja ylös, alas ;)

 
Nyt on sitten ihan pakko laittaa vähän taas kirsikkapuukuvia keväältä. Suurimmaksi osaksi nyt alkaa kukinnot olla jo ohi, joten nää kuvat on parin viikon takaa..

 

Viime viikonloppuna riittikin sitten 'luonto-opintoja'.. lauantaina käytiin katsomassa Hannen kanssa Queen of the Sun, dokumenttielokuva mehiläisistä ja mie lupauduin sinne avustamaan Hannea lippujen jaossa (Hanne on ollu värkkäämässä tomintakuukautta tälle meidän asuinalueelle, luvassa on kaikenlaista elokuvista tähtien katseluun ja syötävien yrtttien tunnistukseen intiaanien kanssa). Mielenkiintoinen leffa, siinä oli paljon mehiläisten pienkasvattajia ja alkoi ihan poltella itteäkin, että pitäisköhän sitä sitten joskus hankkia mehiläispesäkin.. Mikko, kuinka iso se meidän tuleva piha olikaan oleva??? ;)

Sunnuntaina olikin sitten kello herättämässä 6:30! Ku luvassa oli opastettu linturetki lähimetsässä. Mie sain houkuteltua UBC:llä vierailevan tutkijan Jyväskylästä, Esa Koskelan, sinne kaveriksi, kiitos Esa seurasta!! :) Ainoa huono puoli oli, että Mikko ja mie oltiin tuotu jo kaikki lintukirjat takas Suomeen jouluna, mutta onneksi Esalla oli opas mukana, että pystyi edes hieman vilkuilemaan, että minkähän näkösiä lintuja sitä tässä kuunnellaan ja tiiraillaankaan. Mutta kyllä sitä pitäis ainakin meikän käydä retkellä monta, monta kertaa, että edes muutaman linnun oppisi äänestä tuntemaan. Iltapäivällä sitten mentiin Chenin ja Lijuanin (meidän uneliaiden kiinalaisten kavereiden ;-D) kanssa vuorovesibiologia opastukselle. Bongattiin kivenkoloista erilaisia rapuja, simpukoita ja kaikenlaisia matoja!

 

 Ravun kuori, joka oli käynyt liian pieneksi edelliselle asukkaalle.

 Saalista!

Sitten vielä pari kuvaa näin lopuksi mun pihalemmikeistä.. :)

 Etsi kuvasta kolibri!

 

Norja (-K)

Heippa! Tässäpä olisi kuvapläjäys Norjan reissusta! Mie tosiaan olin 'tutkimusmatkalla' Oslossa 9.1.-12.2. ja tarkoituksena oli mitata Atlantin lohen lämpötilan kestävyyttä. Mulla oli kaksi populaatiota lohia, toinen Pohjois-Norjasta ja toinen Etelä-Ranskasta. Sitten näitä lohia oli kasvatettu eri lämpötiloissa ja tarkoituksena oli tutkia, että pystyykö kumpikin populaatio sopeutumaan korkeampiin kasvatuslämpötiloihin samalla tavalla vai onko pohjoiset lohet suuremmassa vaarassa mitä tulee ilmaston lämpenemiseen. Melkoinen tutkimusurakka siinä olikin, töitä riitti yleensä 11-12 tuntia päivässä ja koko aikana mulla oli 2 vapaa päivää. Huh,huh.

Ja koko rulijanssi alkoi saada farssin piirteitä jo heti ensimmäisenä päivänä.. Kaikkihan alkoi tietenkin sillä, että lentokone Kemistä Helsinkiin oli 3 tuntia myöhässä! Onneksi jatkolento Osloon oli vasta iltapäivällä, joten siihen kerkesin kuitenkin. Osloon päästyäni siellä oli kuitenkin satanut talven ensilumi ja koko kaupunki oli kaaoksessa. Tyttö, jonka piti tulla minua vastaan rautatieasemalle laittoi minulle vain tekstarin, että anteeksi, mutta mie en mitenkään pääse sinne. No ei siinä mitään, meikä rahaa sitten kaksi 23 kilon matkalaukkua, repun ja kahden tietokoneen läppärilaukun yksikseni taksiasemalle. Sai siinä norjalaiset naurun aihetta ;)

Minulle oli sitten varattu kämppä yliopiston vierestä ja sinne sitten seikkailtiin taksikuskin kanssa, joka ei tietenkään puhunut yhtään englantia ja meikän ei-niin-loistavalla ruotsin kielentaidolla koitin sitten selittää, että mihin sitä pitäis päästä. No loppujen lopuksi perille päästiin. Ja melkoinen yllätys kämpän kanssa oottikin. Tässäpä pari kuvaa siitä:

K. Anttilan 'kämppä' punaisen talon yläkerrassa

Kämppä sai nimen hobitin-kolo - oikeesti!! Vessassa edes mie en pystynyt seisomaan suorassa!

Varusteluna hobitin-kolossa oli makuuhuone-olohuone yhdistelmä, keittiö (jossa ei ollut muuta kuin jääkaappi, lavuaari ja vedenkeitin. Ruoka piti mennä laittamaan toiseen rakennukseen) ja vessa (suihku oli myös toisessa rakennuksessa).

Työasema illan laskuja varten. Ajatelin, että jos meinaa laskeskella yömyöhään joka päivä, niin edes se pittää tehdä kunnolla ;)

No pääasia oli, että sain katon pään päälle ja pääsin aloittamaan hommat yliopistolla. Mutta eihän siitäkään tietenkään meinannut tulla ensiksi mitään.. Mie olin koittanut laittaa listaa tavaroista, joita tarvin tutkimuksia varten yliopiston porukalle etukäteen ja kaiken piti olla kondiksessa ja testattuna.. Noh suurimmat ongelmat aiheutti jäähdytin-lämmitin, joka hajosi 3 kertaa ja aina meni päivä korjata se uudelleen.. ratkaisu lopulta löytyi siitä, että joskus kun yliopisto oli rakennettu oli maadoitukset töpseleihin tehty ihan miten sattuu. Nimittäin huoneen toisella seinällä töpselien maadoitus oli 5V kun toisella seinällä se oli 3V!!! Ja muutenkin elektroniset häiriöt oli melkoiset, joten maadoitusjohtoja meni mittaushuoneessa niin, että hyvä ettei niihin kompastunut. :D

Oslon yliopisto

No ei siinä mitään kylläpä mie sitten lopulta sain pelit ja vehkeet toimimaan ja mittaukset pääsi alkamaan. MUTTA sitten hajosi tietokone! Mie olin ostanut itselle uuden läppärin muutama päivä ennen kuin lähdin Oulusta ja kerkesin käyttää sitä 3 päivää Oslossa kun se hajosi. Näyttö vain yhtäkkiä pimeni ja siinä se, ei käynnistynyt enää sen jälkeen uudestaan. Ja melkoinen rulijanssi siitä syntyikin. Mie nimittäin olin ostanut koneen Gigantista Oulusta ja koska Oslossa oli myös 'Gigantti' (Elkjöp) niin ajattelin, että menen sinne koneen ja kuittien kanssa, että saisin sen korjautettua koska takuutahan oli vaikka kuinka paljon jäljellä. Niinhän sitä pieni ihminen luulisi, että asiat hoituisi niin helposti... No ensteksi 'onneksi' Gigantin porukka suostui ottamaan koneen sinne korjatteille ja lupasivat, että se on kunnossa 2-3 viikon päästä. No mie jätin koneen sinne (ja ihmettelin, että mitenhän mie laskut ja mittaukset nyt hoidan.. onneksi työpaikalta sain koneen, mutta sitä ei voinut ottaa hobitin-koloon). Ja eihän niistä sitten kuulunut mitään.. mie meen sitten sinne kyselemään, että mitä ne oikein tupuroi sen mun koneen kanssa, että 3 viikkoa on jo kulunut ja mie lähden kohta Vancouveriin ja mun pitää saada kone mukaan sinne. Selityksihän löytyi Thaimaan tulvista (pitää tilata osa juuri sieltä ja siellä on tulvat, eikä toimitukset pelaa) vaikka mihin. No sitten luvataan, että kyllä viikon päästä on varmasti korjattu. No ei mitään, meikä menee sinne viikon päästä eikä asia ole edistynyt yhtään mihinkään ja lento Vankkuriin lähtee muutaman päivän päästä. Kaiken sumplaamisen (ne jopa ehdotti, että antavat mulle rikkinäisen koneen takas, että pidä tunkkis) jälkeen ne vihdoin ja viimein suostui antamaan mulle uuden koneen (tämä tapahtui 3 päivää ennen lähtöä). MUTTA kone, minkä ne mulla antoi, oli asennettu norjaksi (vaikka mie varta vasten kysyin, että eihän se ole norjaksi ku mie en sitä osaa). Joten ei muuta kuin taas takaisin Giganttiin. Toiseksi viimeisenä päivänä mie sitten sain ihan uuden koneen, huhhuh.

No se siitä. Niinkuin sanoin, mulla oli kaksi päivää vapaata siellä Oslossa. Oli tosi hieno sattuma, että Holmenkollenissa oli ampumahiihdon maailman-cup samaan aikaan ku mie olin siellä. Joten ei muuta kuin metrolla Holmenkolleniin kisoja katsomaan. Oli tosi hieno urheilutunnelma ja näkymät Osloon mahtavat. Tässäpä muutamia kuvia:

Hirmuinen kannustus Kaisalle ja Marille! :D

Harjoittelumäki

Norjalainen hotdog. Leipä oli vähän kuin tosi ohut rieska. Hyvää oli! :D

Osloa

Mie pääsin käymään myös Lillehammerissa, kun siellä järjestettiin norjalaisten eläinfysiologien talvikonferenssi. Oli mukava kokous ja sain pitää esitelmänkin siellä näistä Vankkurin lohijutuista. Itse kokous oli joku 20 kilometriä Lillehammerin ulkopuolella vuorilla olevassa hotellissa, joka oli jostain 70-luvulta. Sisäpuolelta sitä oli jo vähän restauroitu, mutta ulkoa se näytti vielä aika karulta. Maisemat oli kuitenkin mahtavat. Harmi vain, että lunta sateli melkein koko ajan mitä olitiin siellä.





Viimeisen vapaapäivän mie sitten käytinkin kiertelemällä Osloa. Paljon jäi vielä nähtävää, joten pitää joskus käydä siellä uudestaan. Kesällä varmasti vielä kauniimpi paikka :)

Kuvat Frognerparkenista.

Christine (yhteistyökaveri) talonsa edessä.

Luistinrata keskuspuistossa.

Patsas kuninkaan linnan edessä.

Satama-aluetta.


Vanha linna.

Oopperatalo, jonka katolla pääsi kävelemään.

Ja tämä farssi päättyi sitten siihen, että Oslon lentokentällä minulle ilmoitettiin, etten saa ottaa lohien kudosnäytteitä mukaan Vancouveriin (kuivajäätä ei virkailijoiden mukaan saanut ottaa koneeseen) vaikka olin ilmoittanut asiasta etukäteen ja se oli hyväksytty ja se on kaikkien lentolakien mukaan sallittua. No tämä johti sitten siihen, että minun työkaverin piti lähettää näytteet perässä Vancouveriin postissa ja tietenkin näytteet sulivat matkalla ja menivät pilalle. Että sepä siitä.. No onneksi pystyn julkaisemaan kuitenkin Oslossa mitatut tulokset, mutta puolet kokeesta meni kankkulan kaivoon. Että semmoista. No eipä auta kuin katsoa tulevaisuuteen ja nauraa koko reissulle! :D