Hawajilta tultiin takas, oli mahtavat kymmenen päivää Mauin saarella. Paljon uitiin, snorklattiin, ajettiin ja maattiin auringossa. Snorklaus on aivan mahtavaa noissa vesissä, suolavedessä kelluu niin helposti ja lämmintä on. Mauin saari on muodoltaan kuin oikealle sojottava kolmio, jonka vasemmassa ylänurkassa on ympyrä, tulivuorisaari. Koko saari ajettiin ympäri autolla kahdessa osassa, ensten iso kolmio, ja sitten pienempi ympyrä. Koillisosat saaresta on rehevää sademetsää kun pasaatituulet tuovat sateet saaren sille reunalle, lounasosa vastaavasti kuivempaa ja suojaisempaa. Me oltiin noiden muotojen yhteyskohdassa eli sateilta suojassa, eli aurinko paistoi suurimman osan ajasta, kun vuoret blokkasivat sadepilvet.
Pakollinen Baywatch-imitaatio
Ennen ja jälkeen kuvat; vaikka naamassa ei niin kovasti väri näykkään, niin toisella puolella ero oliki huomattavasti suurempi, ks. alla.
Vedenalaisia eläjiä: tuon isohkon kalan nimi tuolla vasemmalla takana hawajin kielellä on kala, englanniksi se oli unicornfish ku sillä oli sarvi ottassa. Liekö niitä tympii niin paljon että ottaan kasvaa...
Mureena. Paljon pienempi ku Thaimaassa.
Tuo pitkulaisen muotonen keltanen kala oli trumpettikala.
Tuo värikäs kala taustalla on Hawajin osavaltion tunnuskala, sen nimi on humuhumunukunukuapuaa, suomeksi kiilasäppikala.
Merisiilejä. Niillä on terävät piikit. Mulla on niitä kantapäässä. Vieläki.
Merikilpikonnat oli päiväunilla meren pohjassa. Sitten ne heräsi ja kävi pinnassa haukkaamassa happea ja painu takas pohjalle jatkaan unia.
Videota kilpikonnan uinnista.
Sukeltaminen on rankkaa hommaa!Vedessä oltiin joka päivä paitsi niinä päivinä jolloin kierrettiin saarta. Silloinkin kyllä kastuttiin, joko vesiputouksesta tai "blowholesta", joka oli jännä reikä laavakentässä. Aallot kun löi rantaan, niin siitä reiästä ampui vettä parin kymmenen metrin korkeuteen, niinkuin jostain geysiiristä. Ja sitä tuli aika paljon...
Blowhole-video.
Meri on syövyttäny yhen pikkuosan saaresta niin että sitä sanottiin "acid war-zoneksi". Ja ne kivet näytti kyllä siltä niinku ne ois hapolla poltettu.
Banianviikuna. Se kasvattaa oksistaan ilmajuuria, jotka vanhemmiten paksunee niinkuin uusiksi rungoiksi. 
Luola.
Saari kun on tuliperäinen, niin siellä on monen väristä hiekkaa tarjolla. Me käytiin biitseillä, jotka olivat tietysti hiekan värisiä, korallipohjaisia, sitten nähtiin täysin mustasta hiekasta koostuva ranta, sekä tummanpunainen ranta. Mahtavan näköisiä. Auringonlaskut olivat mahtavan näköisiä, kun lokoilubiitsit olivat yleensä länteen päin, niin rannalta näki laskut nätisti. Auringonnousu piti käydä katsomassa Haleakala-tulivuorella, 3km korkeudessa.
Auringonnousu Haleakalalla.
Kurkistus Haleakalan kraateriin.
Saaren tuliperäsyys oli nähtävissä rannoilla ja laavakentillä.
Black sand beach. 
Red sand beach.
Yhtenä iltana käytiin sitten katsomassa perinteinen Luau-illallisshow: eli se mitä aina telkkarissa on nähty Hawaijista. Tytöt ja pojat tanssii kaislahameissa ja yleisö, leit kaulassa, syö ja juo ja katsoo showta. Hieno esitys, täytyy sanoa. Ja rosvopaistipossu oli hyvää. Siinä tietysti oli semmonen yleisöosuus, jossa lapset kutsuttiin tanssimaan hula-hula-tansseja lavalle, mie aattelin että se on paras hetki käydä vessassa. Mitäs mie nään kun tuun takas! Katja tanssii lavalla! Hieno homma, yhtään kuvaa en ehtiny vaan napata siitä... Show juonnettiin englanniksi ja laulettiin hawaijiksi. Se on hauska kieli, siinä on paljon semmosia sanoja joille löytyy merkitys suomeksi, mm. seuraavaa kuultiin laulettavan: "kala on kuumaa" ja "teevee teevee tökkii tökkii". Muutenkin noita sanoja oli hauska bongailla esim katujen nimistä. Paras tais olla Alamaha-street.
Kämppä meillä oli ihan hyvä. Peruskaksio hyvillä varusteilla. Kylmälaukku, bodysurfing-laudat, lakanat, pyyhkeet, astiat, tiskikoneet, pyykkikoneet, jne. Ja itsevarmoja vieraita, nimittäin useaan otteeseen pulut kävelivät sisään terassin ovesta kattelemaan, että "mitäs täällä tapahtuu?".
Meän kämppä oli alakerroksessa, mie istun terassilla kuvassa.Hawajin saarilla ei ole juurikaan villejä nisäkkäitä, alkuperäisiä ei ollenkaan (paitsi lepakot), kaikki on ihmisen mukana, tahallisesti tai tahattomasti, tulleita eläjiä, jotka ovat villiintyneet.
Intianpikkumangusti. Alunperin tuotu saarelle tappamaan rottia, jotka hävittivät sokeriruokosatoja. Yllättäen juoni ei toiminutkaan ja mangustit rupesivat lahtaamaan saaren lintukantoja.
Kilpikonna haukkaamassa happea.
Sammakotkin ovat tulokaslajeja saarilla.
Ja kun turisteja oltiin, niin turistilta piti näyttää: tässä kuva meiksistä Aloha-paita ja olkihattu päällä!
Maholo ja aloha!
