Moro,
Tuosta haisunäädästä on tullu ihan oikea maanvaiva; eilen illalla olin pistelemässä iltasta poskeen, ku Okra hyppäsi pöydän alta ryminällä ulos.Mie ihmettelin, että mitä se nyt noin, ku ihan haukkumatta lähti ja liukastu vielä mennessään mattoon. Että säikähtikö se sitä maton liukastumista ja lähti sitä vipottaan pakoon? Vaan paskat; haisunäätä oli ollu tulossa melkein sisälle ja Okra kuuli/haistoi sen. Tuosta portin edestä se oli ollu kulkemassa ja se portti ei ole neljää metriä kauempana olohuoneen sohvasta.
Haisuli antoi Okkerille taas tavallisen käsittelyn ja samalla ruikki portin edustan edustuskuntoon. Kyllä tuoksui. Mie sain Okran pysäytettyä ennen kuin se tuli sisälle ja rupesin pesemään sitä taas etikalla. Viime kerrasta viisastuneena aattelin, etten pese koiraa sisällä. Katja tuli siihen kans sitten ja otettiin puutarhaletku ja pestiin koira pihalla. Hanne tuli siihen kans ja saatiin siltä leivontasodaa, se otti hajua vähemmäksi aika hyvin. Katja kuivasi Okran ja päästi sisään ja meni itte suihkuun. Mie jäin pesemään portin edustaa. Iltapala oli kadonnu ku tulin takas sisälle. Okra luimisteli syyllisen näkösenä, vissin sitäki oli tympässy niin, että oli laittanu vahinkoa vähän kiertoon...
Vaan perkele, silti täällä haisee. Niina, tämän täytyy olla sinun syytä. Sinä oot kironnu nuo haisunäädät nyt Okran kimppuun. Kiroa ne pois, riittää jo.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
:D
VastaaPoistaMie kokeilen kirota tuota haisulia pois teiltä, kun menen illalla nukkumaan. Pitää miettiä joku sopiva loitsu. t.Ninni-noita