30-vuotiskakku (-K)

Heippa kaikille ja kiitos kaikista onnitteluista ja lahjoista!

Mikko piti mua jännityksessä ihan loppuun asti, että mitä se on hankkinut "kostoksi" mulle 30-vuotislahjaksi (Mikko sai benji-hypyn omana 30-vuotislahjanaan). Pidin kyllä sormia ristissä, ettei se vain hankkis samanmoista mulle, mun pää ei varmasti olis kestäny sellasta loikkaa! Vieläkin naurattaa millainen rääkäisy Mikosta pääsi, kun se sieltä korokkeelta alas loikkasi!

Pieniä vihjeitä Mikolta kyllä sateli pitkin viikkoa. Vaatetta kuulemma piti olla tarpeeksi ja hyvät kengät jalassa.... piilolinssit oli kuulemma parempi vaihtoehto kuin silmälasit... ja hiukset piti olla ponnarilla. Jotenkin siitä tuli kyllä sellainen fiilis, että yläilmojen kanssa ollaan tekemisissä, mutta millä tavalla, jäi arvoitukseksi eiliseen saakka.

No matkaan lähdettiin bussilla keskustan suuntaan ja loikattiin siellä sitten vesibussiin ja suunnattiin Pohjois-Vancouveriin. Ja lopullinen määränpääkin selvisi sitten viimeinkin, Grouse Montain! Bussi ajoi vuoren juurelle ja siitä sitten hypättiin gondolihissin kyytiin, joka nosti meidät 1128 m korkeuteen. Niin ja selvisi se lahjakin, nimittäis kahden tunnin zip-line kierros vuorella (http://www.grousemountain.com/Winter/adrenaline-adventures/mountain-ziplines-vancouver.asp)! Pakettiin kuului 5 köysirata-ajelua, joista hurjimmat oli 80km/h ja Grouse Montainin huipulta Dam Mountainin huipulle!!! Aivan mahtavaa! Tässäpä olisi muutamia kuvia seikkailusta.

Valjaat päällä valmiina matkaan!

Tuolihissillä mentiin Grousen huipulle (1250m). Hymy ei ainakaan vielä ole hyytynyt! ;)

Ja eikun menoksi!!

Näkymä Dam Mountainin huipulta Grosen huipulle.

Kiitos Mikko tästä aivan mahtavasta lahjasta! Oli kyllä huippu hienoa! Suosittelen! Maisemat oli tosi hienot ja radan turvallisuus ei pelottanut yhtään, kun valjaat oli tosi tukevat. Koko juttu tuntu siltä kuin olis istunut sidottuna tuoliin! Ainoa paikka, jossa vähän hirvitti, oli tuon Damin huipulla, kun siellä piti kiivetä tikkaita ylös tasanteelle, joka oli noin 20 metrin korkeudessa ja siellä piti mennä sitten seisomaan ihan siihen tasanteen reunalle, että meikä saatiin sidottua tuohon riiputtimeen. Ei parannu alas kattoa!

Tässäpä olis sitten muutamia maisemakuvia alas Vancouveriin ja ympäristöön.

Grouse mountainin huippu oli tehty tälläiseksi turistikeskukseksi. Talvella paikalla on hiihtokeskus.

Ja kun Grouse (suom. metsäkanalintu) vuorella oltiin, niin tepastelihan siellä sitten tämmöinenkin tirppa vastaan. Tuhkapyy.


Tuon zip-line ajelun jälkeen suunnistettiin Mikon kanssa turistihoukuttimiin. Paikalla järjestettiin mm. petolintunäytöksiä.





Ja olipa paikalla karhujakin. Niin eläviä kuin veistettyjä. Koko vuoren laen päällä oli kymmeniä erilaisia puuveistoksia. Aivan valtavan kokoisia eläimiä ja ihmisiä esittäviä monumentteja. Ja jokainen niistä oli veistetty vain yhdestä ja ainoasta puusta. Voi hieman kuvitella puiden kokoa, että tuommoisia saa aikaan!




Lumberjack show:ssa pari sälliä koitti päihittää toisensa metsurikisailuissa ja väänsivät puujalkavitsejä siinä samalla.





Illalla suunnattiin sitten takaisin keskustaan ja ravintolaan. Paikaksi valittiin Diva. Alkuruuaksi oli ostereita (maku ihan ok, mutta parempaakin ruokaa on olemassa ;D ). Ja pääruuaksi ankan rintaa kaneli-punaviinikastikkeella ja hillotuilla kirsikoilla. Se oli aivan mahtavaa ja mureaa, aah! Ja mistä tunnistaa laadukkaan hotellin/ravintolan... vessan siisteydestä. Täällä oli yleisessä käymällä jokaiselle asiakkaalle oma froteinen käsipyyhe!!!! Hurjaa!




Illalla nautittiin kotona vielä jälkkäriksi Late Harvest Merlot jälkiruokaviiniä ja homejuustoja hapankorppujen, persikoiden ja tölkkimandariinien kera. Tuo tölkkimandariini+homejuusto oli yllättävän hyvä yhdistelmä, varsinkin, jos juustossa on tarpeeksi ytyä! :)

Kiitos rakas tästä aivan mahtavasta päivästä!