¿Habla Español? ¡Si! (-m)

Habla habla.

Tuli sitten aloitettua epsanjan kielen kurssi. Semmoinen pikakurssi alkeista tuo on, tänään oli eka tunti. Yhteensä neljä kertaa, tunnin-puolentoista sessioita tulevat olemaan. Kansainvälinen tuntu oli kurssilla, vaikkei siellä ole muita kuin minä ja yks kanadalainen ja yks englantilainen tyttö. Ja tietysti opettaja joka on argentiinalainen, italialaisilla ja espanjalaisilla/portugalilaisilla sukujuurilla.

Mukavaltahan tuo taas tuntuu, opetella jotain uutta kieltä. Pitkään oonki miettiny, että opettelisin italian, mutta tämä espanja taitaa olla kohta parempi vaihtoehto. Ja voihan sen makaroonikielen opetella joskus myöhemmin, onnistuupahan helpommin, jos osaa espanjaa alle; samasta kieliperheestähän nuo on.

Muita tapahtumia viime viikolla oli mm. Kanadan itsenäisyyspäivä viime torstaina. Tuolla downtownissa (=keskustassa) oli semmonen paraati, mitä joskus telkkarista on nähny, mutta joita ei Suomessa järjestetä. Vappukulkue Oulussa on vaan juoppojen teekkareiden hoipertelua. Tiedän sen omasta kokemuksesta. No hieno oli paraati, soitto-orkesterit marssi siellä torvien ja rumpujen kanssa. Ja sitten oli kaiken moisia tansskouluja, kulttuuriryhmiä, etnisiä ryhmiä, hienoja autoja, ym ym. Ja illalla sitten semmonen ilotulitus, että ei Suomessa sellaista näekään. Tukholman uudenvuoden pommitus oli samaa luokkaa nyt viime uutena vuotena ku siellä käytiin. Hieno oli show, Stokis sekä Vankkuri.

Marjastamassa käytiin tuossa puiston puolella. Huckleberryt on nyt kypsyneet täällä. Ne on niitä minkä varret näytti ihan älyttömän korkeilta mustikoilta. No, melkein samanlaisia ne on, tosin punasia. Maistuvat melkein mustikalle, hiukan kirpeämpiä ovat. Ehkä niinku kolme osaa mustikkaa ja yks osa puolukkaa on tuo marja. Eikä ihan niin makea ku mustikka. Mutta satoisa. Eikä ole ennen tarttenu poimia marjoja taivasta kohti kurotellen. Piru, ku ne on melkein kolmessa metrissä! Onneks oksat taipuu hyvin.

Aijoo, Hannelore taas näytti todellisen luontonsa, kyllä se ehta saksalainen on, vaikka kuinka se koittaa pasifisti olla. Pesukarhut oli taas hämmentäny sen kalalammikkoa tuolla sen puutarhassa. Sitä sapetti niin paljon, että se aikoi myrkyttää ne pesukarhut siihen paikkaan. Se mietiskeli, että mitähän ja mistähän sais sopivaa myrkkyä... en kehannu kysyä, vaikka teki mieli, että eikö sillä tai sen tutuilla Saksassa olis yhtään Zyklon-B:tä jäljellä missään jemmassa. (Jos et tiedä mitä tuo aine on, niin tuossa on linkki. http://fi.wikipedia.org/wiki/Zyklon_B ) Sitä oli tosiaan tympässy niin mokomat elukat, että se oli nakannu kivelläki pesukarhun poikasta, joka oli istunu aidan nokassa. Ei ollu osunu. Eikä se elukka ollu millänsäkään, vaikka kivi oli kopsahtanu alapuolelle. Niitä on tosiaan täällä paljon ja joskus ne on oikeita maanvaivoja, pesivät välikatoille ym, paskovat ja kusevat talot melkein käyttökieltoon.

Sitä olis mukava kiusata tuolla juutalaisteemalla, se pistelee välistä niin sopivia kommentteja joihin olis hyvä heittää oikein makeasti jotain väliin, mutta kun sillä on jo tuota ikää vähän enemmän, niin ettei sitä oikein viiti. Saattas mennä vuokrasuhde uudelleenharkintaan.

Ja niitä kuvia sitten on tässä.


Isohko hämppis löytyi tuosta pihalta. Ei ole Paavo-Päivikki, joka on muuten poikinut. Jälkikasvua on niin paljon, ettei pysty laskemaan; ruokinta taisi auttaa...


Huckleberryjä osa1.


Huckleberryjä osa2.


Valmiina itsenäisyyspäivän viettoon tatskat poskissa.


Jääkiekko on isojen poikien peli.


Katja ja toffeeomena.


Surullisen kuuluisat olympiasoihdut. Epäselväksi mulle vain jäi, että mikä noista nyt oli se, joka ei tullut ylös... vissiin tuo lähimmäinen?


Itsenäisyyspäivää voi viettää vähän rauhallisemminkin. Ei ole pakko juhlia hampaat irvessä.


Katja aikoi osallistua tuohon tapahtumaan, laitan kuvat sitten myöhemmin nettiin.


Laivaston orkka.


Englantilaisia karvapäitä puhaltamassa infernaalisia säveliä säkkipilleistä. Täkäläisellä väestöllä on paljon skottilaisia ja muutenkin brittiläisiä sukujuuria, siksi kai nuoki tuolla oli.


Kulkueessa oli tuommonen liikkuva lava.


Kanadan ikonit, The Royal Canadian Mounted Police, eli ratsupoliisit. Harmi, ettei noita punaisia vormuja näe kuin juhlapäivinä.


Tuunattu kupla.


Hipitkin oli päästetty kulkueeseen.


Jotain eurooppalaisia marginaalimerkkejä. Ei niillä mene noita varmaan edes kaupaksi kovin paljoa, ku pitää kulkueessaki esitellä niitä.


Kiinalaisillakin oli oma pändi.


Tämä sitten oli ilmeisesti kiinalaisten siivoojien pändi, päässä olevasta rätistä päätellen. Mitä lie ämpäreitä takovat siinä tiskiharjalla?


Vatsatanssijoita.


Sambaajia.


Sami Salohan sieltä autosta kuikistelee.


Tämä korean ukko oli ruuvannu kalottiinsa laakerin ja pistäny sihen pitkän kaulaliinan kiinni. Sitten se kieputteli sitä.


Ja tässä kuvassa on kanadalainen ihminen. Tuon näkösiä ne on.


Soihdut illalla.


Pari yritystä kuvata ilotulituksia.




Terveisiä meiltä täältä Kanadasta!