...jos vaan päästään. Oli tarkoitus häippästä kattelemaan vaelluslohia vuokra-autolla. Mullahan on kortti kanissa, joten Katjan ajokortilla vuokrataan auto. Eikä se minun kortti poliisilla ole, vaan ajokorttitoimistossa, ku eivät antaneet pitää sitä kirjallisten jälkeen. Saan sen sitte ku oon ajanu inssin läpi (22.11.). Eiköhän auto saada kuiteski, kuhan vaan Katjan pokka pitää selittää vuokraamolla, ettei ole asunu täällä kolmea kuukautta kauempaa.
Mie olen tutkiskellu Hannen retkeilykamoja, hyvässä kunnossa ovat. Makuupussit ja teltta tosin otetaan naapureilta, kun niiden teltta on 4-hengen teltta ja siihen kuuluu ilmapatja. Kaasupullo pitää vaan käydä ostamassa kaasuhällaan. Muuten kaikki onkin melkolailla valmiina. Sitä ei sitten tiedä, että mihin se teltta pukataan... Täällä ei taida leirytyminen olla yhtä vapaata kuin Suomessa.
Raporttia kuvien kera tulee sitten ku tullaan takas. Jospa niitä punasia lohia näkis hyppimässä karhujen suihin...
Thanksgiving eli Kiitospäivä on tulossa heti seuraavana maanataina. Täällä sitä vietetään lokakuun toinen maanantai, kun USAssa se on marraskuun neljäs torstai. Alkuperäkin näillä kahdella juhlalla on hiukan eri; USAssa tässä on jotain uskonnollista taustaa, sekä joidenkin 1600-luvulla eläneiden siirtolaisten kiitosjuhlaa rankan talven yli selviytymisestä, täällä Kanadassa tämä on pääosin sadonkorjuujuhla ilman uskonnolista aspektia. Kalkkunat ja kurpitsat kuuluu asiaan kummassakin, luulen, että Kiitospäivän ruuat on rajan molemmin puolin samankaltaistuneet aikojen saatossa. Varmasti paikallisia erojakin on...
Me vietetään tätä kiitospäivää täällä kolmestaan (tai neljästään): Hanne lähti Bostoniin matkoille, joten Katja ja mie päätettiin pyytää Hannen poika Mark mukaan syömään kalkkunaa meidän kanssa. Jospa se Mark toisi mukaan sitä paikallista väriä, pyydettiin häntä tuomaan alkupalat. Minun pitäis paistaa kalkkuna ja Katja aikoi leipoa kurpitsapiirakkaa: eilen ostettiin 4kg kurpitsa ja keitettiin siitä sosetta. Halpoja ovat, tuo 4kg vekotin maksoi 1,4 euroa! Halpoja ovat ja aika pahan makusia, mutta eiköhän se Katja saa siitä hyvän makusen kuiteski. Okra oli ainoa joka tykkäsi kurpitsasta semmoisenaan! Se söi innolla höytyyämisen jälkeen kuoritut kurpitsan kuoret, niinku ne olis ollu jotain pekonia!
Ja kun kiitospäivästä selvitään, niin kohta on sitten kurpitsoiden pääjuhla tiedossa, eli Halloween. Sitten pitää olla niitä kaiverrettuja kurpitsalyhtyjä. Eilen jo harjoittelinkin tuolla yhdellä, hauskaa hommaa. Mitähän hävyttömyyksiä sitä kaivertelis niihin kurpisoihin...? Ehdotuksia otetaan vastaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti