Vieraat, osa 2 (-m)

Seattlesta tultiin siis lauantai-iltana takas, ja sunnuntaina oli Chinatownissa Kiinalaisen uudenvuoden paraati. Vettä ripisteli tietysti vähän koko ajan, kuten täällä on tapana.

Leijonia

Pakollinen turistikuva

Tauolla pubissa

Gastownin höyrykello

Illalla kotona syötiin pihviä

Maanantaina käytiin kävelemässä Stanley Parkissa, joka on iso puisto keskustan kupeessa. Me käytiin Katjan ja Okran kanssa siellä kesällä ihmettelemässä isoja puita. Nyt sai Toni ja Sari ihmetellä, kuinka isoksi seetrit täällä kasvavat. Toteemipaaluja ihailtiin puiston nurkalla myös, sekä näkymiä keskustaan sekä pohjois-Vankkuriin. Stanley Parkista ajettiin Stevestoniin, missä käytiin Hannelorenkin kanssa vähän ennen joulua. Tämä paikka on ollu japanilasiten perustama kalastajakylä, joskin kalastajakanta on nyttemmin sekoittunut, mutta kyllä siellä silti reilusti oli jaappanilaisia.

Granville street bridge

Stanley Park ja Okra

Lions Gate Bridge taustalla

Bald eagle

"Goddamn treehugging hippies!!!"

Sari valitsemassa iltapalaa

Nämä saksiveijarit sitten syötiin illan päälle

Tiistaina kytiin rinteessä tuossa Cypress-vuorella. Se tuntui olevan aivan riittävä rinne meikäläisten kyvyille ja tarpeille, sellainen Syötettä isompi, ehkä Rukan kokoinen rinne se oli. Ei mikään valtava. Vaikka itse vuori on iso, niin rinteet ovat vain vuoren huipulla, kun siellä on riittävän kylmää. Korkeuseroa taisi laskettavilla rinteillä olla parhaillaan noin 400m. Tuolihissejä puolenkymmentä. Hyvät näköalat Cypress tarjosi kuitenkin, kun sääkin sattui suosimaan meitä. Ja kun oltiin vielä arkena liikkeellä, niin melkein yksin saatiin laskea siellä. Tai ainakin mie laskin monesti ihan yksin, kun tympäännyin odottelemaan muita. Hissillä ylös ja syöksyllä alas. Ainakin melkein.

Tytöt pääsi after skihin, kyllä nyt hymyilyttää

Maisemia

Näkymiä kaupungin suuntaan Cypressin rinteeltä

Keskiviikkona olikin koko vierailun odotetuin osuus edessä illalla, Vancouver Canucks vs. Anaheim Ducks. Koitettiin lähteä hyvissä ajoin menemään keskustaan kun ruuhkat oli odotettavissa. Meillä ei kuitenkaan ollut enää autoa, vaan se oli jo palautettu pois. Joten bussilla oli meneminen. Pelin piti alkaa tasan klo 19.00 joten me lähettiin jo viideltä liikkeelle. Käveltiin tästä meiltä tuohon kylälle ja vain huomataksemme, että bussi meni nenän edestä. No, käveltiin sitten puolen kilsan päähän seuraavan linjan pysäkille vain nähdäksemme että sama homma kävi uudestaan! Bussi nenän eestä ohi! Ei sii ehitty siihenkään. Takas aiemmalle pysäkille sitten odottelemaan ja pohtimaan, että pitäskö ottaa taksi? Kello alko jo lähestyä kuutta. Bussi kuitenki tuli ja me kehiteltiin sopiva reitti Katjan kanssa, että päästäs vähän nopeammin liikkumaan, joten vaihettiin bussia Broadwaylla ja mentiin 99:llä Skytrainille, eli metrolle. Ku päästiin metroasemalle, niin seki vilahti nenän edestä! Perkele! Alko jo vähän sappi maistumaan suussa. No, seuraava tuli kuiteski 7 minuutin päästä ja oli ihan täynnä! Puskettiin sisään Toni tuli meistä neljästä viimisenä sisään ja sen takaa meni ovet kiinni niin, ettei muut asemalla olleet enää päässeet kyytiin. Huh.

Keskustassa hypättiin pois metrosta ja käveltiin Rogers-areenalle, jossa peli oli. Siellä ei enää ollu mitään hätä, paikat löydettiin ja peliki alkoi melko pian. Kuvia itte pelistä ja pelaajista en julkase tässä, ku en halua että NHL:n lakimiehet ottaa minuun yhteyttä, mutta muutama muu kuva kyllä on. Pelissä kävi Vankkurille paskasti, häpesivät 3-4 mutta nähtiinpä Selänne, Koivu ja Lydman sentään pelissä. Selänne nappasi pari syöttöpistettä. Jyrki Lummetta haastattelivat toisella erätauolla.

Toni löysi fanishopin

Jyrki Lumme

Torstai ja perjantai oli shoppailua ja tutustumista Vancouveriin, mm. Granville Islandin panimolle. Tonin kanssa juotiin panimon tarjonta läpi, maisteltiin kaikki maut. Winter Ale oli parhaasta päästä myös Sarin mielestä.

Granville Islandille mennään sillan alta

Panimo itse

Ukot maistelemassa makuja, huomaa tuoppien koko. Lasten annoksia vain...tässä vaiheessa päivää

Toni löysi nimikkokahvilan

Iltapalat syötiin varmaankin Vancouverin parhaassa purilaispaikassa. Listalla ei ole mitään muita kuin hampurilaisia, ja kaikki toinen toistaan parempia! Täällä piti käydä vielä toistamiseeenki syömässä!

Lauantaina vieraat saateltiin lentokentälle, jossa nähtiin Lumpeen Jykä uudestaan. Se oli alemmassa kerroksessa, ilmeisesti odottelemassa jotain lentokoneelta. Me katteltiin sitä ylempää ja mie moikkasin sille, se tervehti takas. Meikän vanha kaveri, siis, tuo Jyrki Lumme...


Kiitoksia vielä Sarille ja Tonille, ku tulitta käymään täällä, Mahtawaa oli!

-K & -m