torstai 16. syyskuuta 2010

Taas jotain (-m)

Moro taas.

Kyllä tuo koira teettää töitä. Tälläkin kertaa syyllinen taitaa olla haisunäätä, tosin välillisesti. Se on se näätä oikea maanvaiva. Nyt se anto Okralle kirppuja. Iltalenkillä oltiin tuon viereisen koulun kentän kautta tulossa takas tuossa taannoin ja Okra oli irti siinä kentällä. Niin eiköhän se ampassu eteenpäin ja siellä on, kukas muukaan, ku näätä itte. Siinä ne pyöri toistensa kimpussa kunnes saatiin Okra käskytettyä pois siitä ja hihnaan. Ei se kuiteskaan ollu pöffäytelly hajuja ilmoille. Näätä lähti siitä luikkuimaan sitten pois tuhinan kera. Tällä kertaa ei tarttenu pestä koiraa ja taloa...vielä.

Meni muutama päivä ja Okra alkoi rapsuttelemaan ja kerjäämään rapsutuksia tavallista enemmän. Katja sitten tutki turkin tarkemmin, niin eiköhän siellä ruskeat kirput vilistäny menemään. Hohhoh. Seuraavana päivänä, eli toissapäivänä, mie kävin sitten ostamassa sille myrkyt, jotka hävittää koirassa olevat kirput ja Katja imuroi talon lattiasta kattoon. Pyykkiä pestiin kuus koneellista, matot, lakanat, koiran punkka, pyyhkeet, ihan kaikki. Sitten mie myrkytin hyönteismyrkyllä kamarin ja melkein itteni. Huone oli niin täynnä ötökkämyrkkyä, että meinas taju lähteä; piti mennä vähän pihalle hengittelemään. Nyt on koko kämppä myrkytetty, mutta imurointia saa jatkaa vielä tiuhennetulla tahdilla varmaan toista viikkoa, ettei epidemia uusiudu, ku uudet kirput kuoriutuu munista.

Vielä samaan hengenvetoon pitää kuitenkin todeta, että vaikka tuo elikko teettää töitä, niin on siitä jotain hyötyäki: nimittäin tuli ostettua semmosta chili-cheddar-dippiä sipseille, joka oli kuiteski ihan karmeata kuraa. Ei sitä saattanu syödä. Niin Okra sitä tuntuu vetelevän nappuloiden kastikkeena ihan mielellään. Vähän se irvistelee, ku oikein joku äkänen chili sattuu kohdalle, ku se vetää sitä dippiä paljaaltaan, mutta yhtä kaikki, sinne ne koiran sisälle katoaa.

Ku ei oma luonto salli ruuan heittämistä pois, niin on hyvä, että on tuommonen kaveri. Jos en pilaantuneita makkaroita ite syö (joskus syön), niin Okra kyllä hoitaa ne pois päiväjärjestyksestä.

Mitähän seuraavaksi? Varmaan homehtuu tuo koiran turkki täällä talven sateiden myötä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti